Kurikan kisojen jälkeen lähdimme sunnuntaiaamuna neljän aikaan ajamaan kohti Lapinlahtea kokoonpanolla Elli, Mape, äiti ja minä sekä hepat Seppo, Lyyli ja Wappu. Seppo ja Lyyli matkustivat meidän auton perässä, koska äidin autolla pystyy kuljettamaan kahta hevosta ja Seppo on kuljetuksessa rauhallisempi, kun sillä on kaveri, ja Wappu matkusti Mapen kyydissä, sillä se matkustaa paremmin yksin. Viitasaarella pysähdyimme seitsemän aikaan vessassa ja syömässä sekä tarjoamassa hepoille vettä ja lisää heinää. Perillä oltiin vähän ennen kymmentä.
Sunnuntai-iltapäivällä/illalla oli maastoestetreenit. Päivä oli ollut aurinkoinen, mutta illalla satoi vettä, tietenkin minun ja Ellin treenien aikaan. Verkka-alueella otettiin parit verkkahypyt, jotka sujuivat hyvin ja innokkaasti. Wappu oli pitkästä matkasta huolimatta virkeä, eikä lainkaan väsynyt, ja imi hyvin esteille. Siirryimme hyppäämään harrasteen radan esteitä. Ensin menimme pellolle, jossa oli punainen mökki, kapea tukki, alashyppy, hauta sekä harrasteen viimeinen tukki. Tultiin nämä kaikki ensin yksittäisinä ja sitten pienenä ratana mainitsemassani järjestyksessä. Wappu ei enää oikein meinannut pysyä käsissä ja sateen takia ohjissa ei ollut mitään pitoa, joten haudan jälkeen Wappu lähti täysin lapasesta, mutta jonkin aikaa laukattuamme sain sen pysäytettyä. Tulin vielä haudan ja tukin ennenkuin siirryimme pellolle, jossa oli harrasteen toinen hauta sekä tukkiokseri. Nämä meni hyvin ja sain pidettyä Wapun hanskassa. Lopuksi menimme vielä vedestä risuesteelle ja siitä huilulle ja vielä veden läpi. Wapulle esteet eikä vesi tuottanut ongelmia. Hyvä fiilis jäi treeneistä, toivoin vain, että seuraavana sunnuntaina ei sataisi. :D
 |
| verryttelyä |
Maanantaina menin kentällä koulua tehden käynnissä pohkeenväistöjä, ravissa nelikaarisella kiemurauralla ravi-käynti-ravi siirtymisiä ja laukassa ympyröitä ja vastalaukkaa. Wappu oli hyvä ja energinen, mutta kuunteli vähän liian hitaasti pidätteitäni. Ratsastin jonkun vajaa tunnin.
Tiistaina Wapulla oli "vapaa", mutta ajattelin kuitenkin sen kevyesti juosuttaa, ettei sen lihakset jumiudu, sillä se ei päässyt koko viikolla ollenkaan tarhaamaan. Päivän ehdoton kohokohta oli kuitenkin, kun ajoimme Kuopioon moikkaamaan yhtä maailman parhainta poni-poikaa, eli siis Simbaa. Melkein pääsi itku, kun Simba vihdoin tuotiin karsinaan estetunnin jälkeen ja saimme mennä sitä taputtelemaan. Simba on kuulemma todella pidetty poni, eikä ole yhtäkään oppilasta, joka ei olisi pitänyt siitä. Sipuli oli hyvässä kunnossa, tosin lihaskunto ei ole enää niin hyvä, kuin meiltä lähtiessä, mutta se oli täysin odotettavissa. Ratsastuskouluoppilaat näytti vähän ihmettelevän, että mitä me oikein tehdään, mutta ei se mitään.
Keskiviikkona hypättiin esteitä kentällä ja tultiin rataa. Aluksi otettiin parit verkkahypyt ristikolle, pystylle ja okserille. Okserille lähestyin itse kerran ajattelemattomasti ja sain Wapun kieltämään siihen. Paavo käski minun laskea rytmiä niin että hänkin kuulee. Kun saatiin verkkahypyt onnistumaan, tultiin rataa ja minun piti koko radan ajan laskea rytmiä. Rata meni hyvin, mutta liian lujaa, joten tulin hetken päästä koko radan uudestaan, tällä kertaa rytmiä piti laskea mielessä, mutta jokaisen esteen jälkeen piti ottaa Wappua takaisin. Tämä rata oli huomattavasti parempi ja hyvä fiilis jäi.
Torstaina menin koulua maneesissa ja perjantaina käytiin Mapen ja Sepon sekä Ellin ja Lyylin kanssa maastossa.
Lauantaina minulla oli klo 9.00 kouluosuuden startti. Kenttä oli melkoisen kurainen ja Wappu oli jotenkin hitaan tuntuinen. Radalla se juoksi ravissa vähän alta ja siirtymiset oli lähes kaikki huonoja ja tulos oli -58.1. Elli veti koulusta paremman tuloksen, mutta en nyt juuri muista sitä. Rataesteiden verryttely alkoi klo 10.00 ja se oli melkoista säheltämistä. Sekalaisesta verryttelystä huolimatta teimme oikein siitin puhtaan radan, mutta Elli ja Lyyli tulivat valitettavasti hylätyiksi. Onneksi Elliä ei harmittanut paljoa, sillä hän ei ajatellut näitä niinkään kilpailuina vaan treeneinä. Nämä olivat siis Ellin ensimmäiset aluekisat ikinä ja myös ensimmäiset kenttäkisat, joissa hän on koskaan ollut mukana.
 |
| kaksoisleuka |
Sunnuntaina oli minun Wapun ensimmäinen maastostartti koskaan klo 10.40. Monna tuli verryttelyyn neuvomaan ja verryttely meni oikein hyvin. Aina välillä, kun hetken käveltiin iski kauhea jännitys, mutta siinä vaiheessa, kun minä olin seuraava lähtijä, ei enää jännittänyt, mitä ihmettelen suuresti, sillä Simban kanssa juuri siinä kohtaa iski hirveä jännitys. Alkuradan menin aika hitaasti, sillä en tiennyt mitä vauhtia pitäisi mennä. Wappu meni kaikki esteet innokkaasti ja kyselemättä. Minusta tuntui, että se olisi voinu mennä mitä vaan. Risulta huilulle ratsastin todella huonon tien ja näin jo kaukaa, etten kerkiä kääntää huilulle, joten tein huilun ympärille voltin. Jos olin ollut fiksu, olisi sen voltin voinut tehdä toiseen suuntaan, ettei sitä oltaisi katsottu kielloksi, mutta ei tuo haittaa yhtään. Huilun jälkeen kello piippasi kolmannen kerran ja tajusin, että meillehän oli tulossa yliaikaa, joten annoin Wapun laukata melkoisen reippaasti loppuradan. Maaliin selvisimme ajassa 3.36 kun ihanneaika oli 3.38, joten saimme maastosta -20vp. ja lopputulos oli -78.1, millä sijoituimme sijalle 20. Ilman kieltoa olisimme olleet sijalla 16. Neljän aikaan iltapäivällä lähdimme ajamaan kotia kohti ja olimme kymmenen aikaan tallilla ja n. yhdeltätoista kotona.
 |
| © Ansku Kauppinen/http://ak.galleria.fi/ |
Wappu saa nyt vähän kevyempää liikutusta hetken aikaa, sillä reissu oli kuitenkin melko raskas ja Wappu on sen ansainnut. Maanantaina kävimme kevyellä maastolenkillä ja tiistaina kaverini Johanna kiipesi Wapun selkään.
 |
| true heppatyttö! :) |
