Blogin henkiin herättäminen?

Heps!

Blogi on ollut nyt pari kuukautta hiljaiselossa, koska mulla ei ole ollut oikein aikaa/kiinnostusta päivittää blogia. En oo edes pitkään aikaan käyttänyt tietokonetta, mutta kun minä ja Elli saatiin isältä joululahjaksi uusi kone niin uskon, että alan taas käyttämään konetta enemmänkin.

Viimeisin postaus näyttää olevan Paavon valmennuksesta lokakuussa. Marraskuussa Paavon valmennukset oli kolmepäiväiset, perjantaina mentiin koulua pohkeenväistöjen ja laukassa avojen merkeissä, ja lauantaina ja sunnuntaina esteitä. Lauantain tehtävänä oli sellainen kahdeksikko, jossa oli aluksi toisessa päädyssä kavaletit kolmen laukan väleillä, lävistäjillä okserit ja toisessa päädyssä kaksi innaria. Tätä tultiin molemmista suunnista niin, että ensin kavaletit, josta heti perään lävistäjällä okseri, innari, toinen okseri ja lopuksi kavaletit. Sunnuntaina olikin sitten ratapäivä. Valmennukset meni mielestäni hyvin, kunhan en itse ruvennut liikaa säätämään.

Puhelin laatu...

Tietenkin heti valmennusten jälkiesenä maanantaina kaaduin skootterilla, kun oli liukasta ja risteykseen tultaessa kaasu jumittui, painoin jarrua ja skopon perä lähti luisumaan. Skopo liukui kaatumisen jälkeen melkein tielle, ja siitä meni molemmat peilit poikki. Itseäni ei kaatumishetkellä sattunut muutakuin vähän rintakehään. En sitten viitsinyt enää lähteä skootterilla ajamaan kouluun. sillä vaikka sammutin sen, niin kaasu oli edelleen jumissa. Siis jumissa silleen, että vaikka kaasun päästi, niin se jäi silti "päälle". Kävellessäni loppumatkan kouluun huomasin polven vuotavan, mutta ajattelin sen olevan ihan pikkunaarmu, koska se ei ollut kipiä. Kavereiden painostuksesta kävin terkkarilla laittautamassa siihen siteen ja sain särkylääkettä. Polvessa ei ollut siinä vaiheessa ollenkaan tuntoa, eikä edes haavan puhdistukseen käytetty aine kirvellyt yhtään. 

Noh, päivän mittaan alkoikipu tulla eikä polvea pystynyt enää taittamaan kunnolla. Iltaan mennessä se oli ihan turvonnut. Pahin kipu ja turvotus hellitti sitten parissa viikossa, ja tuona aikana ei ratsastaminen oikein sujunut, joten Wapulla oli silloin kevyempää liikutusta. Nyt jotenkin tuntuu, etten ole vieläkään päässyt ratsastuksessa takaisin normaaliin rytmiin. 

Joulukuussa oli viimeinen Paavon valmennus Jalasjärvellä ja ne siirtyy nyt Hämeenkyröön tai jonnekkin sinne. Paavon lisäksi ollaan otettu kotivalmentajaksi Anu Tuomi, jolla kävin myös ensimmäisen ponini Myrskyn kanssa viikottain. Mulla alkaa olla kauhea hinku kisoihin, sillä ratsastus alkaa sujua tosi hyvin, ja alan saada Wappua sileälläkin tosi tasaiseksi, ja esteetkin sujuu hyvin, kun vain nuistan pitää pohkeen lähellä. Lomaa on vielä vajaa pari viikkoa ja pitäisi pikkuhiljaa alkaa lukea terveystiedon kirjoituksiin, jotka on siis maaliskuussa... Noninn, tässä lyhyesti meidän kuulumisia, yritän nyt taas alkaa postailemaan!

Paavon valmennukset 19-20.10

Oltiin siis Paavon valmennuksissa Jalasjärvellä, tällä kertaa menimme molempina päivinä esteitä, mutta seuraavalla kerralla otetaan taas yksi koulutunti. Tehtävät oli molempina päivinä tosi teknisiä, mutta suoriuduttiin niistä aika hyvin, itselläni meni pari kertaa molempina päivinä plasmat sekaisin, minkä johdosta muutamat kiellot molemmille päiville. Mutta iloista on se, että vaikka virheitä tulee, saan ne heti seuraavalla yrityksellä korjattua, ja tiedän heti mikä meni pieleen. Ja Wappukin on alkanut hyväksyä sen, että teen joskus virheitä, eikä se enää vedä niistä hernettä nenään. Esteet oli molempina päivinä lopuksi n. 90-105cm. Oma silmä alkaa pikkuhiljaa tottua noihin metrisiin esteisiin, eikä ne enää näytä ollenkaan isoilta, ja uskallan tuoda Wapun esteelle rauhassa, enkä puske sitä huonoon paikkaan. 

Seuranmestaruus viikonloppu

Hellurei!

Viime viikonloppuna eli 28-29.9 oli seuranmestaruudet sekä koulussa, että esteillä. Lauantaina kilpailtiin estemestaruudesta ja sunnuntaina koulu. Estekorkeus oli seuratasolla kisanneille 60cm, aluetasolla 80cm ja kansallisella tasolla 100cm. Koulumestaruudessa seuratasolla kisanneet ratsastivat helppo C:2, aluetasolla kisanneet helppo B:0 ja kansallisella tasolla kisanneet helppo A:0. Menin siis 80cm ja helppo B:0.

Lauantaina saavuttiin Myllykylään vähän ennen kisojen alkamista. Autoin Elliä ja Lauraa radankävelyssä ja verkoissa, ennenkuin mun piti ottaa Wappu kopista. En kauheesti verrytellyt 80cm radalle, pari hyppyä ristikolle, pystylle ja okserille. Wappu oli ihan ok, mutta jotenkin hitaan tuntuinen. Olisi pitänyt virittää sitä vähän enemmän, sillä hitaus kostautui sitten radalla. Paikat ei tuntunut osuvan ollenkaan, tai osui, mutta aika pohjaan, mutta selvittiin perusrata kuitenkin yhdellä pudotuksella. Vähän harmitti, sillä siinä meni mahdollisuus mitaliin, mutta toisaalta olin kuitenkin iloinen Ellin puolesta, sillä Elli ja Lyyli voittivat tänäkin vuonna seuraestemestaruuden.

Huomatkaa Wapun uudet etusuojat!

Menin tuon seuranmestaruusluokan lisäksi 90cm. En sitte tiedä, mitä tein erilailla, mutta Wappu oli selvästi terävämpi. Menin radalle hyvillä mielin, sillä verkka onnistui tosi hyvin. Rata meinasi vain vähän unohtua, mutta muistin sen kuitenkin, kun esteiden päällä vilkaisin nopeasti kuiden esteiden numeroita. Ihme, että edes näin ne numerot, joskus kauan sitten en nähnyt numeroita edes estettä lähestyessä. Sain ratsastettua jokaiselle esteelle hyvään paikkaan, ja tuloksena oli puhdas rata, sekä seitsemäs sija! Oon huomannu, että Wappu on aina isommassa luokassa terävämpänä, ja yleensä sille tuleekin parempi rata, kuin pienemmälle. Krista kuvasi 90cm radan ja jos haluatte nähdä se niin tämän linkin takaa löytyy: http://www.youtube.com/watch?v=e_ozk6by0CQ&feature=youtu.be

Sunnuntaina oli sitten koulumestaruuden vuoro. Junnujen mestaruudesta kisasi vain minä ja Elli, eli mitali oli varma. Verkassa tuli hirveä kiire, sillä menimme hakemaan Wapun vasta sen jälkeen, kun Elli oli tehnyt oman ratansa. Kerkesin verrytellä siis vain 20min, mikä on Wapun kanssa todella vähän, suunnittelin nimittäin verkkaavani sitä vähintään 45min. Verkasta meni myös paljon aikaa jalustimien säätämiseen. Niinisalossa toisesta mun saappaasta eni vetoketju rikki, enkä oo vielä keriiny viedä sitä suutarille, joten jouduin ratsastamaan ratsastuskengillä ja chapseilla, joista ei saanut mitään tukea ja jalat heilui ihan kuinka sattui. Hyvä se on varusteita syyttää, mutta en tosiaan pysty edes maastoilemaan ilman saappaita, jos mennään jotain käyntiä nopeampaa askellajia. Jalkojen heiluminen häiritsi mua ihan hirveesti, eikä jalustinhihnojen säätäminen tuntunut auttavan kuinkaan. Radalla jalkojen heilumisen lisäkis häiritsi se, että en saanut yhtäkään hyvää siirtymistä, koska en kerinnyt niitä tekemään verryttelyssä tarpeeksi. Mitään rikkoja ei tullut, mutta mikään kohta ei tuntunut onnistuvan. Tulokseksi saatiin 59%, enkä ollut sitten ollenkaan tyytyväinen. Elli veti sitten ansaitusti junnujen seurakoulumestaruudenkin. 

Koulusta en oo vielä löytäny kuvia, mutta ehkä joskus laitan jos löytyy joku edustuskelpoinenki kuva! :)

Ps. Viideskymmenes postaus, oompas ollut ahkera...

Feeling like a winner!

Pari viikkoa sitten käytiin Niinisalossa treenaamassa maastoesteitä. Koska kaikki harrasteen esteet meni täysin ilman ongelmia, Monna antoi meidän tulla myös tuttarin tehtävät, jotka nekin sujuivat hyvin ja helpon tuntuisesti! Treenien jälkeen ruvettiin miettimään, menisinkö Niinisalon kisoissa harrastetta vai tuttaria. Viikkoa myöhemmin käytiin Paavon valmennuksissa, ekana päivänä koulua ja tokana esteitä. Kysyttiin samalla Paavon mielipidettä, kumpaa luokkaa kannattaisi mennä. Paavon mielestä oli järkevämpää mennä harrastetta, mutta kun talvi reenataan, niin ensi keväänä voidaan helposti aloittaa tuttarilla. 

Ilmoittauduin sitten harrasteeseen, ja mielessäni asetin itselleni tavoitteeksi sijoituksen ja koulusta 75%, toki en ajatellut saavani radasta kuin ehkä 65%. Perjantaina ennen kuutta lähdettiin ajamaan Niinisaloa kohti ja perillä ratsastettiin hevoset. Varsin extemporea ratsastaa pimeällä kentällä kolmen tumman hevosen kanssa yhtäaikaa. Wappu oli jokatapauksessa aika kivan tuntuinen, innokas, mutta kuunteli ratsastajaa.

Lauantaina kouluosuuden startti oli mulla 16.50, joten päivällä oli hyvin aikaa käydä kävelemässä Wapun kanssa, letittää se, käydä Kankaanpäässä syömässä ja seurata kisoja. Menin verryttelemään n. 16.15. Tein ensin hyvät alkukäynnit, ravailin hetken ja katsoin kentän reunalta Mapen ja Sepon esteradan. Sen jälkeen ravailin vielä hetken ja otin vähän laukkaa molempiin suuntiin, jonka jälkeen annoin Wapun kävellä hetken. Ennen starttia tein ravi-käynti siirtymisiä ja ravissa korostettuja puolipidätteitä. Wappu oli tasaisen ja hyvän tuntuinen radalle mennessä. Ohjelmahan oli tututstumisluokan kouluohjelma (rata B) ja teimme parhaimman radan, mitä olemme ikinä tehneet! Wappu oli koko radan tasainen, se ei vastustellut pidätteitä, siirtymiset olivat hyviä, tahti säilyi koko radan hyvänä, eikä Wappu lähtenyt juoksemaan laukasta raviin siirtymisten jälkeen. Ainoa asia, josta saimme vähän moitteita, oli käyntiaskelten pituus. Tuomari kommentoi heti radan lopettettuani: "Voi, kun sillä on niin ihanan sympaattinen ylähuuli!" Wapullahan on siis ylähuuli "tötteröllä" kun sillä ratsastetaan, mutta mun mielestä vielä sympaattisemmat on Wapun korvat, nekun heiluu ratsastaessa liikeiden mukana ihan kuinka sattuu. :3 Kouluosuuden tulos oli 72.78% eli -40.8, mikä riitti sillä hetkellä kolmanteen sijaan!

Käytiin pikaisesti vaihtamassa kamat ja sitten mentiin esteverkkaan. Hölkkäilin Wapun kanssa hetken, ennenkuin kävin Monnan kanssa kävelemässä radan, jonka jälkeen otin laukkaa ja muutamat verkkahypyt pystylle ja okserille. Rata oli tosi kiva, siinä oli sopivasti tehtävää, mutta se ei ollu sellainen normaali Niinisalomainen rata :D. Ensimmäinen este oli okseri ja siitä oikealle kaartaen, hieman ylämäkeen pystylle. Wappu teki aika ison hypyn ykköselle, ja yritti lähteä isoon laukkaan, mutta sain sen rauhoitettua pidätteillä ja äänellä. Kakkoselta jatkettiin vasemmalle, jonka jälkeen tuli okseri ja ihan vähän kaartaen okseri-pysty sarja. Kolmeselle tuli jotenkin jännä hyppy, enkä enää edes muista mistä se johtui, mutta sitten sarjan A-osalle ajauduttiin tosi lähelle, ja siinä olisikin ollut Wapulle oikein hyvä syy kieltää, mutta jotenkin sain sen puskettua siitä yli/läpi/jotain ja jotenki noinkin pitkä hevonen sai tungettua vähän lyhyeen yhden laukan väliin kaksi laukkaa, ja hyppäsi B-osan puhtaasti. Seuraavaksi tuli vasemmalle kaarre ja pysty-okseri-pysty linja, väleihin kuusi ja viisi laukkaa. Viitoselle tuli varsin kaunis hissi-hyppy, joten annoin pysty-okseri välissä sujua, ja hieman odottaen seiskalle. Viimeiselle esteelle taisi tulla radan "normaalein" hyppy, mutta kun tulos oli 4vp. en voinut olla muutakuin tyytyväinen. Rataesteiden jälkeen olimme neljännellä sijalla!

Maasto-osuuden startti oli mulla 16.32 ja päivällä oli hyvin aikaa katsoa kisoja ja touhuta kaikkea ylimääräistä. Menin verryttelyyn neljän aikaan, ja kerkesin hetken laukkaillakkin, kun verryttelyn valvoja tuli mulle sanomaan että "Eikös sut hylätty rataesteillä?" Mähän olin aiva sillee jotta eeei, mutta sitten hokasin, että mullahan oli väärä numeroliivi päällä. Olin siis vahingossa laittanut Ellin liivin. No äiti lähti ettimään mun liiviä, ja minä suoritin verkan loppuun. Mua edeltävä ratsukko starttasi juuri, kun sain oman liivin päälle, eli aikaa starttiin oli silloin kaksi minuuttia. Virittelin Wappu sen ajan, ja pian päästiinkin jo lähtemään. Etenin sellaista mukavan tuntuista tempoa, enkä niin välittänyt kellosta. Wappu hyppäsi kaikki esteet kyselemättä, niinkuin yleensäkkin. Viimeiselle esteelle varmistin, etten tee samaa virhettä, kuin Kangasalalla, joten suoriuduttiin radasta ilman estevirheitä! Aliaikaa tosin tuli ihan kivasti, ihanneaika oli 3min 8s, ja meidän aika oli 2min 37s. eli aliaikaa tuli 11s. joka on virhepisteissä -4.4. Lopputulos oli kuitenkin -49.2 ja kuudes sija! Ensimmäistä kertaa selvisimme maaliin ilman estevirheitä, eikä mulla ole koskaan ollut edes kouluosuuden jälkeen tulos alle -50, joten olen erittäin tyytyväinen kenttäkauden lopetukseen!

© Anniina Gullans

hieno tyttö!

Seuraestekisat 1.9

Wappu sai vähän rennonpaa liikuntaa viime viikon, eli siis pari maastoreissua ja taivuttelua sileällä. Menin sillä myös pitkästä aikaa ilman satulaa ja alan jo aika hyvin pysyä sen selässä, ja vatsaslihakset sai hyvää treeniä...

Sunnuntaina oli Myllykylässä seuraestekisat. Oltiin siellä n. puoli kymmenen ja menin heti auttamaan radan rakennuksessa. Liputin myös ensimmäisessä luokassa perusradan lähtöä. Ensimmäisen luokan aikana satoikin jokin verran, mutta omien luokkieni aikana ei onneksi enää satanut. 

Ensimmäisenä oli vuorossa 75/85cm, jossa menin 85cm. Tein nopean verryttelyn ottaen kaksi hyppyä ristikolle, pystylle sekä okserille. Mitään isoja ongelmia ei ollut ja Wappu tuntui hyvälle. Itse rata oli aika helppo, siinä oli pitkiä linjoja ja mukavia teitä. Wappu oli radalla yllättävän rauhallinen, ja se oli ehkä paremmin ratsastettavissa kuin koskaan. Perusrata suoritettiin puhtaasti, mutta toisen vaiheen ensimmäiselle esteelle tein todella amatöörivirheen ja käänsin sille liian aikaisin ja Wappu ajautui turhan lähelle estettä ja pudotti sen. Rata oli muuten kuitenkin hyvä, joten olen ihan tyytyväinen. Tulos 0/4vp.

Seuraavaksi starttasimme meidän ensimmäisen 95cm. Oltin nopeasti pari hyppyä pystylle ja okserille ja sitten radalle. Kakkoselle ratsastin liian lähelle, minkä seurauksena Wappu pudotti sen, mutta muuten kaikille esteille osuin hyvään paikkaan ja radalla säilyi tasainen, hyvä rytmi. Tulos 4vp.

Ensiviikon torstaina alkaa koeviikko ja tänään saimme koeviikon lukujärjestykset. Oon jo tämän viikon stressannut tulevia kokeita, vaikka yleensä en ole ressannut juuri yhtään. Ehkä haluan vähän paremmin panostaa kokeisiin kuin viimevuonna? Ensimmäinen jakso on mennyt ihan sikanopiaa, sillä minä nimittäin luulin vielä maanantaina, että koeviikkoon on joku kolme viikkoa aikaa...

Hyvin menneitä kisoja

Sunnuntaina 11.8 olimme Ylistarossa alue-estekisoissa, joissa ratsastettiin joukkuemestaruudet.  Minä ja Wappu olimme Kurikan ratsastajien joukkueessa 90cm korkeudessa. Menin verkkaluokkana 80cm, jossa arvostelu oli ihanneaika. Rata meni muuten hyvin, mutta kakkoselle ja kasille ratsastin itse aika huonosti, siis huonolla tiellä ja päästin Wapun vähän pitkäksi, joten niiltä pudotukset. Sen lisäksi saimme kaksi virhepistettä aliajasta, ihanneaika oli siis 70s. ja meidän aika oli 61,jotain. Itse en toki miettynytkään aikaa, vaikka tiesin, että aika hitaasti saa ratsastaa, että pääsee tuohon aikaan, vaan päätin ratsastaa hyvää, meille sopivaa tempoa. Tulos oli siis 10vp.

90cm radan kävelyssä huomasin, tai oikeastaan Krista otti puheeksi, että osa toisen vaiheen esteistä oli metrin korkeudessa. Se pisti vähän jännittämään, koska kotona hypätessä ei olla juuri menty 90cm isompaa. Asetinkin sitten tavoitteekseni päästä perusradan puhtaasti, ja katsoa sitten kuinka toinenvaihe menee. Ennenkuin aloitin radan mua jännitti ihan liikaa, mutta jotenkin aina kun aloittaa radan niin jännitys katoaa. Perusrata meni oikein nätisti, tosin viidennelle esteelle en nähnyt paikkaa ja luulin Wapun ottavan yhden askeleen lisää ennen hyppyä, mutta se päätti hypätä esteen kauempaa, joten jäin aika ikävästi suusta kiinni. Toisessa vaiheessa nostin hieman tempoa, tai oikeastaan Wappu päätti nostaa tempoa. Estettä numero kymmenen jännitin esrityisesti, sillä se oli jotenkin tosi ison näköinen, mutta Wappu liiteli sen yli tosi hienosti. Viimeisenä esteenä oli okseri-pysty sarja. Wappu teki a-osalle tosi ison hypyn ja väli jäi selvästi lyhyeksi, joten se tiputti b-osan etujaloilla. Tulos 0/4, mistä olen erittäin tyytyväinen , ja juokkueen tulos siinä vaiheessa 0vp. Kuvat ottanut Tuulia N.

Sunnuntaina 18.8 oli Myllykylässä seuraestekisat, joissa menin 80 ja 90cm. Ensimmäistä kertaa koitin ratsastaa aikaa, ja harmikseni joudun toteamaan, että Wappu ei ihan vielä käänny niistä pienimmistä teistä. 80cm tulos 0/0 ja sijoituttiin kolmanneksi! 90cm omat voimani alkoivat loppua jo verkassa, koska olin ollut koko viikon kivassa flunssassa, joten en jaksanut pidätellä Wappua tarpeeksi, ja meno olikin aikamoista sähläystä. Siitä huolimatta tulos 0/0 ja erittöin iloinen ratsastaja.

Lauantaina 24.8 oli Kangasalalla kenttäkisat, joissa startattiinn harrastetta. Saavuttiin Pohtiolammelle hyvissä ajoin ja äiti kävi kansliassa ja minä kävelin radan ennenkuin mentiin laittamaan Wappu kuntoon. Siitä sitten lähdettiin kohti Wääsyä ja koulukoetta, jonka startti mulla oli n. klo 10.50. Rata oli aivan hyvä, Wappu oli yllättävän tasainen, eikä laukkojen jälkeen lähtenyt kaahaamaan. Tulos oli 64,4% eli -53,3. Siitä sitten lähdettiin takaisin Pohtiolammelle rataesteosuuteen.

Otin nopeasti muutamat verkkahypyt ennen rataa. Wappu oli yllättävän rauhallinen, ehkä vähän liiankin rauhallinen. Jotenkin kenttäkisoissa rataesteosuus on kaikkein jännittävin, koska Wapun kanssa on kuitenkin ollut niitä kisoja, joissa ollaan jääty rataesteille. Tällä kertaa tultiin muuten hyvä rata, mutta kahdeksannelle esteelle päästin Wapun liian pitkäksi ja tuli laaka hyppy ja puomi putosi. Pudotus ei haitannut, sillä päästiin kuitenkin maastoon! Tässä välissä oli pari tuntia aikaa käydä tutustumassa maastorataan ja syödä ja sen sellaista. Kuvat on ottanut Heidi Lammi. 

Monna tuli maaston verkkaan kattomaan verkkahypyt ja neuvomaan. verkka sujui hyvin, ja Wappu oli selvästi innokkaampi kuin rataesteillä. Jännitin rataa yllättävän vähän, ja kun lähettäjä sanoi starttiin olevan aikaa puoli minuuttia, ajattelin että menisipä se jo niin pääsisi radalle. Ensimmäiselle ja toiselle esteelle ratsastin hyvin vahvalla pohkeella, että Wappu varmasti meni ne, mutta sitten huomasin sen olevan innoissaan menossa, ja rentouduin ja nautin matkasta. Uskalsin heti alkuun antaa Wapun laukata reippaammin, kuin esim. Lapinlahdella, mikä saattaa johtua siitäkin, että radan tempo oli 450m/min (ihanneaika 2min, 33s), mutta myös luotin enemmän siihen, että Wappu kyllä hyppää nämä esteet. Kello piippasi toisen kerran 9 ja 10 esteen välissä ja tiesin, että tulee hyvä aika. Viimeisellä esteellä kuienkin tapahtui jotain niin odottamatonta, ettei sitä ollenkaan osannut aavistaa: askelta ennen estettä Wappu päätti ohittaa esteen oikealta, mitä se ei ole koskaan aikaisemmin tehnyt. kauheassa kiireessä sitten uukkari ja uusi lähestyminen, joa sujui ilman ongelmia. Aikaa tässä meni kuitenkin niin paljon, että saimme 7s. yliaikaa, joten lopputulos oli 80.1vp. ja sija 21/44. Ilman ohimenoa olisin sijoittunut kahdeksanneksi, ja ilman rataestepudotusta kuudenneksi, mutta ehkä ensi kerralla sitten!

Lapinlahti 14-21.7 (paljon kuvia)

Kurikan kisojen jälkeen lähdimme sunnuntaiaamuna neljän aikaan ajamaan kohti Lapinlahtea kokoonpanolla Elli, Mape, äiti ja minä sekä hepat Seppo, Lyyli ja Wappu. Seppo ja Lyyli matkustivat meidän auton perässä, koska äidin autolla pystyy kuljettamaan kahta hevosta ja Seppo on kuljetuksessa rauhallisempi, kun sillä on kaveri, ja Wappu matkusti Mapen kyydissä, sillä se matkustaa paremmin yksin. Viitasaarella pysähdyimme seitsemän aikaan vessassa ja syömässä sekä tarjoamassa hepoille vettä ja lisää heinää. Perillä oltiin vähän ennen kymmentä.

Sunnuntai-iltapäivällä/illalla oli maastoestetreenit.  Päivä oli ollut aurinkoinen, mutta illalla satoi vettä, tietenkin minun ja Ellin treenien aikaan. Verkka-alueella otettiin parit verkkahypyt, jotka sujuivat hyvin ja innokkaasti. Wappu oli pitkästä matkasta huolimatta virkeä, eikä lainkaan väsynyt, ja imi hyvin esteille. Siirryimme hyppäämään harrasteen radan esteitä. Ensin menimme pellolle, jossa oli punainen mökki, kapea tukki, alashyppy, hauta sekä harrasteen viimeinen tukki. Tultiin nämä kaikki ensin yksittäisinä ja sitten pienenä ratana mainitsemassani järjestyksessä. Wappu ei enää oikein meinannut pysyä käsissä ja sateen takia ohjissa ei ollut mitään pitoa, joten haudan jälkeen Wappu lähti täysin lapasesta, mutta jonkin aikaa laukattuamme sain sen pysäytettyä. Tulin vielä haudan ja tukin ennenkuin siirryimme pellolle, jossa oli harrasteen toinen hauta sekä tukkiokseri. Nämä meni hyvin ja sain pidettyä Wapun hanskassa. Lopuksi menimme vielä vedestä risuesteelle ja siitä huilulle ja vielä veden läpi. Wapulle esteet eikä vesi tuottanut ongelmia. Hyvä fiilis jäi treeneistä, toivoin vain, että seuraavana sunnuntaina ei sataisi. :D

verryttelyä

Maanantaina menin kentällä koulua tehden käynnissä pohkeenväistöjä, ravissa nelikaarisella kiemurauralla ravi-käynti-ravi siirtymisiä ja laukassa ympyröitä ja vastalaukkaa. Wappu oli hyvä ja energinen, mutta kuunteli vähän liian hitaasti pidätteitäni. Ratsastin jonkun vajaa tunnin. 

Tiistaina Wapulla oli "vapaa", mutta ajattelin kuitenkin sen kevyesti juosuttaa, ettei sen lihakset jumiudu, sillä se ei päässyt koko viikolla ollenkaan tarhaamaan. Päivän ehdoton kohokohta oli kuitenkin, kun ajoimme Kuopioon moikkaamaan yhtä maailman parhainta poni-poikaa, eli siis Simbaa. Melkein pääsi itku, kun Simba vihdoin tuotiin karsinaan estetunnin jälkeen ja saimme mennä sitä taputtelemaan. Simba on kuulemma todella pidetty poni, eikä ole yhtäkään oppilasta, joka ei olisi pitänyt siitä. Sipuli oli hyvässä kunnossa, tosin lihaskunto ei ole enää niin hyvä, kuin meiltä lähtiessä, mutta se oli täysin odotettavissa. Ratsastuskouluoppilaat näytti vähän ihmettelevän, että mitä me oikein tehdään, mutta ei se mitään.

Keskiviikkona hypättiin esteitä kentällä ja tultiin rataa. Aluksi otettiin parit verkkahypyt ristikolle, pystylle ja okserille. Okserille lähestyin itse kerran ajattelemattomasti ja sain Wapun kieltämään siihen. Paavo käski minun laskea rytmiä niin että hänkin kuulee. Kun saatiin verkkahypyt onnistumaan, tultiin rataa ja minun piti koko radan ajan laskea rytmiä. Rata meni hyvin, mutta liian lujaa, joten tulin hetken päästä koko radan uudestaan, tällä kertaa rytmiä piti laskea mielessä, mutta jokaisen esteen jälkeen piti ottaa Wappua takaisin. Tämä rata oli huomattavasti parempi ja hyvä fiilis jäi.

Torstaina menin koulua maneesissa ja perjantaina käytiin Mapen ja Sepon sekä Ellin ja Lyylin kanssa maastossa.

Lauantaina minulla oli klo 9.00 kouluosuuden startti. Kenttä oli melkoisen kurainen ja Wappu oli jotenkin hitaan tuntuinen. Radalla se juoksi ravissa vähän alta ja siirtymiset oli lähes kaikki huonoja ja tulos oli -58.1. Elli veti koulusta paremman tuloksen, mutta en nyt juuri muista sitä. Rataesteiden verryttely alkoi klo 10.00 ja se oli melkoista säheltämistä. Sekalaisesta verryttelystä huolimatta teimme oikein siitin puhtaan radan, mutta Elli ja Lyyli tulivat valitettavasti hylätyiksi. Onneksi Elliä ei harmittanut paljoa, sillä hän ei ajatellut näitä niinkään kilpailuina vaan treeneinä. Nämä olivat siis Ellin ensimmäiset aluekisat ikinä ja myös ensimmäiset kenttäkisat, joissa hän on koskaan ollut mukana. 

kaksoisleuka

Sunnuntaina oli minun Wapun ensimmäinen maastostartti koskaan klo 10.40. Monna tuli verryttelyyn neuvomaan ja verryttely meni oikein hyvin. Aina välillä, kun hetken käveltiin iski kauhea jännitys, mutta siinä vaiheessa, kun minä olin seuraava lähtijä, ei enää jännittänyt, mitä ihmettelen suuresti, sillä Simban kanssa juuri siinä kohtaa iski hirveä jännitys. Alkuradan menin aika hitaasti, sillä en tiennyt mitä vauhtia pitäisi mennä. Wappu meni kaikki esteet innokkaasti ja kyselemättä. Minusta tuntui, että se olisi voinu mennä mitä vaan. Risulta huilulle ratsastin todella huonon tien ja näin jo kaukaa, etten kerkiä kääntää huilulle, joten tein huilun ympärille voltin. Jos olin ollut fiksu, olisi sen voltin voinut tehdä toiseen suuntaan, ettei sitä oltaisi katsottu kielloksi, mutta ei tuo haittaa yhtään. Huilun jälkeen kello piippasi kolmannen kerran ja tajusin, että meillehän oli tulossa yliaikaa, joten annoin Wapun laukata melkoisen reippaasti loppuradan. Maaliin selvisimme ajassa 3.36 kun ihanneaika oli 3.38, joten saimme maastosta -20vp. ja lopputulos oli -78.1, millä sijoituimme sijalle 20. Ilman kieltoa olisimme olleet sijalla 16. Neljän aikaan iltapäivällä lähdimme ajamaan kotia kohti ja olimme kymmenen aikaan tallilla ja n. yhdeltätoista kotona.

© Ansku Kauppinen/http://ak.galleria.fi/

Wappu saa nyt vähän kevyempää liikutusta hetken aikaa, sillä reissu oli kuitenkin melko raskas ja Wappu on sen ansainnut. Maanantaina kävimme kevyellä maastolenkillä ja tiistaina kaverini Johanna kiipesi Wapun selkään.

true heppatyttö! :)

Kurikan alue-este 13.7

Kirjoitan tämän vasta nyt, koska kisojen jälkeen en pakkaamisen vuosi kerinnyt ja koko viikko oltiin reissussa, eikä minulla ollut tietokonetta mukana.

Kurikan ratsastajat järjestivät siis ensimmäiset alue-estekisansa ja minä olin sielä niin kisaajana kuin myös liputtajana kökkimässä. Perjantai-illalla rakennettiin rata, ja päätin siinä samalla opetella jo 80cm radan, joten lauantaina ei tarvinnut herätä ihan niin aikaisin. Oma starttini oli luokan loppupäässä. Wappu oli heti alusta asti tosi kivan tuntuinen. Verkkahypyt sujui hyvin ja oli radan vuoro, joka oli melko simppeli. Toiselle esteelle ratsastin Wapun vähän turhan pohjaan ja se hipaisi puomin alas, mutta muuten rata oli tosi hyvä. Seuraavaan starttiin oli reilusti yli tunti aikaa, joten ehdin katsoa muutaman radan ennen ysikymppiin verkaamista.

http://valokuvia.viuhka.fi

http://roosaroosa.kuvat.fi

90cm rata jännitti itseäni aika paljon. En tiedä miksi, mutta kun menin kilpailuareenalle valmistautumaan suoritukseeni, iski yhtäkkiä sellainen jännä tunne, että mitähän tästä tulee. Kun aloitin suorituksen jännitys kuitenkin muuttui keskittymiseksi ja teimme hienon radan tuloksella 0/0 ja 12.sija. Toisen vaiheen viimeisellä esteellä kuulin kolauksen ja ajattelin, että se tippui, mutta äiti sanoi, että vedin puhtaan radan. Viimeisestä esteestä olikin vain keskimmäinen puomi pudonnut, jolloin sitä ei katsota pudotukseksi, koska ylin puomi oli ylhäällä. Yksitoista kuitenkin vain sijoittui, mutta olen erittäin tyytyväinen tulokseemme. Äiti lähti sitten viemään Wappua tallille ja minä jäin liputtamaan kaksi viimeistä luokkaa.